Teemaviikko 4/17, osa 3: Ovatko tekijänoikeuskirjeet perintää?

Otsikon kysymys on selvityksen alla aluehallintovirastolla ja aluehallintovirasto on selvittänyt asiaa myös kuluttajaviraston kanssa. Virallista vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu, mutta kysymys on syytä ottaa pohdintaan.

Perintä on lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Poikkeus luvanvaraisuuteen on esimerkiksi asianajotoimistoilla, sillä asianajotoimistojen toimintaa valvoo Asianajajaliitto. Ainoastaan riidatonta saatavaa saadaan lähteä perimään. Useimmiten saatava on riidaton velkojan näkökulmasta, kunnes velallinen riitauttaa saatavan.

Perintä on perintälaissa säädettyä toimintaa. Vaikka perintä käsitetään usein laskujen perinnäksi, myös muita saatavia voidaan periä. Perintälain mukaan perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velka. Perintälaki on pakottava velallisen hyväksi. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu vahingonkorvausten osalta, että vahinkoa kärsinyt on velkoja ja vahingon aiheuttaja velallinen.

Yksittäisen saatavan periminen ei vielä vaadi perintälupaa. Yksittäisellä hakemuksella markkinaoikeudelle oikeudenhaltijat ovat vaatineet luovuttamaan jopa 3.500 IP-osoitteen haltijan yhteystiedot. Tällöin ei voida katsoa, että kyse olisi yksittäisestä saatavasta.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Aluehallintovirasto on ottanut useissa tapauksissa kantaa perintäkulujen kohtuullisuuteen. Kuluttajasaatavissa maksuvaatimuksen kulut voivat lähtökohtaisesti olla enintään 24,00 euroa, kun saatava on 100,00-1.000,00 euroa. Jos kyse ei ole kuluttajaperinnästä, perintäkulujen tulee olla muuten kohtuulliset. Kohtuullisena tuskin voidaan pitää satojen eurojen perintäkuluja, jos asiassa ei ole tehty muuta, kuin laadittu maksuvaatimus.

Perintälain mukaan velallisella on pyynnöstä oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Jos tekijänoikeuskirjeet katsottaisiin perinnäksi, kirjeensaajalla olisi tällöin oikeus saada erittely kulujen määräytymisestä.

 

Päivitys 8.5.2017:

Olemme tänään saaneet Aluehallintovirastolta vastauksen. Tekijänoikeuskirjeissä Aluehallintoviraston mukaan kyse ei ole perintätoiminnasta, vaan saatavan eräännyttämistoimesta.

Vuokrasaatavien perintä

Vuokrasaatavien perintään sovelletaan lakia saatavien perinnästä, eli perintälakia. Vain erääntynyt ja maksamaton vuokra voidaan periä.

Jos vuokranantaja huomaa vuokralaisen jättäneen vuokran maksamatta, kannattaa hänen soittaa vuokralaiselle tai olla häneen muulla tavoin yhteydessä ja muistuttaa asiasta.

Vuokrasopimuksen päättämisestä kirjoitimme edellisellä teemaviikollamme:

Ennen vuokrasaatavan perintää vuokralaiselle on lähetettävä maksumuistutus, jonka saa lähettää aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua sovitusta eräpäivästä. Yleensä tapana on lähettää kaksi maksumuistutusta ennen siirtymistä perintään. Kirjallinen maksumuistutus on edellytys sille, että vuokrasaatava voidaan myöhemmin siirtää perintään.

Jos vuokralainen ei maksumuistutuksista huolimatta maksa vuokriaan, voi vuokranantaja ryhtyä perintätoimiin joko itse tai asiamiehen välityksellä. Perintä aloitetaan aina niin kutsutulla vapaaehtoisella perinnällä, jossa vuokralaiselle lähetetään kirjallinen perintäkirje eli maksuvaatimus. Toinen maksuvaatimus voidaan lähettää vuokralaiselle 14 vuorokauden kuluttua ensimmäisen maksuvaatimuksen lähetyksestä ja jos sekään ei tuota toivottua tulosta, voidaan tehdä päätös siirtymisestä oikeudelliseen perintään.

Oikeudelliseen perintään siirrytään jättämällä käräjäoikeuteen haastehakemus, jonka tuomioistuin toimittaa vuokralaiselle todisteellisesti. Jos vuokralainen myöntää kanteen oikeaksi, määrää käräjäoikeus tuomiolla vuokravelan maksettavaksi. Mikäli vuokralainen ei vastaa haastehakemukseen, antaa käräjäoikeus asiasta yksipuolisen tuomion, joka toimitetaan ulosottoon täytäntöönpantavaksi.

Teemaviikko 1/17: Perintäkulujen määrä kuluttajasaatavissa

Kuluttajasaatavien perintään liittyvien kulujen enimmäismäärät on säädetty perintälaissa. Erääntyneen ja maksamattoman laskun kirjallisesta maksumuistutuksesta saa vaatia kuluja enintään 5 euroa riippumatta velan määrästä. Jos velallinen ei maksa saatavaa maksumuistutuksen perusteella, suoritusta voidaan vaatia maksuvaatimuksella. Maksuvaatimuksesta voidaan vaatia perintäkuluja velan pääoman määrästä riippuen 14-50 euroa. Kirjallisen maksusuunnitelman laatimisesta saa periä kuluja 20-50 euroa maksuerien ja velan pääoman määrästä riippuen.

Esimerkkejä perintäkulujen määrästä:

1) Kuluttaja maksaa 50 euron velan maksuvaatimuksen jälkeen:

maksumuistutus 5 euroa
maksuvaatimus 14 euroa

perintäkuluja maksettava yht. 19 euroa

2) Kuluttaja maksaa 200 euron velan maksuvaatimuksen jälkeen:

maksumuistutus 5 euroa
maksuvaatimus 24 euroa

perintäkuluja maksettava yht. 29 euroa

3) Kuluttaja maksaa 1500 euron velan maksuvaatimuksen jälkeen erikseen sovitusti viidessä erässä:

maksumuistutus 5 euroa
maksuvaatimus 50 euroa
maksusuunnitelma 50 euroa

perintäkuluja maksettava yht. 105 euroa

Perintäviikko osa 2: Maksumuistutus vai maksuvaatimus?

Lähtökohta on, että lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Maksuvaatimuksesta on kyse, kun esimerkiksi perintätoimisto vaatii velkojan puolesta saatavan maksamista eli perii velkojan saatavaa velalliselta.

Kuluttajasaatavan ollessa kyseessä maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Yrityssaatavan osalta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta lähettää maksumuistutusta, mutta laskusta on hyvä muistuttaa.

Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksesta perintäkulut ovat 14 euroa, kun saatavan määrä on enintään 100 euroa. Perintäkulut maksuvaatimuksesta ovat 24 euroa, kun saatavan määrä on yli 100 euroa, mutta enintään 1.000 euroa. Yli 1.000 euron saatavasta maksuvaatimuksen lähettämisestä voidaan vaatia 50 euron perintäkulut.

Yrityssaatavien perinnässä perintäkulujen on oltava kohtuulliset. Kun perintäkuluja ei ole tämän tarkemmin määritelty, se johtaa siihen, että kohtuulliselle määrälle voidaan esittää monta tulkintaa. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa joihinkin vaadittuihin perintäkuluihin. Esimerkiksi 264 euron perintäkulut kahdesta maksuvaatimuksesta katsottiin kohtuuttomaksi, kun perintäyhtiö ei pystynyt osoittamaan yksilöityä selvitystä, mistä perintäkulut olivat aiheutuneet. Velan pääoman määrä oli mainitussa tapauksessa ollut vain 348 euroa.

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen ja perintäkulujen maksamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Jos saatavassa on velallisen mukaan epäselvyyttä tai perintäkulut ovat kohtuuttomat, erimielisyyden voi saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto ei voi alentaa perittyjä perintäkuluja tai määrätä perintätoimistoja maksamaan korvauksia mahdollisista vahingoista.

Oikeudellisesta perinnästä kerromme lisää huomenna.