Avoliitossa syntyvällä lapsella on juridisesti vain äiti niin kauan, kunnes lapsen isä tunnustaa lapsen isyyden. Jos isyyttä ei tunnusteta, on lapsi virallisesti isätön ja lapsen äiti vastaa yksin lapsen elatuksesta, vaikka hän olisikin avoliitossa lapsen isän kanssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan isyys voidaan tunnustaa raskauden aikana äitiysneuvolassa ja lapsen syntymän jälkeen kunnan lastenvalvojan luona. Jos isyyden tunnustaminen halutaan tehdä raskausaikana neuvolassa, on oltava selvää, että isyyden tunnustaja on lapsen isä. Isyyden tunnustamista varten lapsen molempien vanhempien tulee olla läsnä ja heidän henkilöllisyytensä on varmistettava viranomaisen myöntämästä voimassa olevasta henkilöllisyysasiakirjasta. Isyyden tunnustamisen voi vastaanottaa neuvolassa vain terveydenhoitaja tai kätilö ja hänen on huolehdittava siitä, että vanhemmat ymmärtävät isyyden tunnustamisen oikeusvaikutukset.
Kun maistraatti on vahvistanut isyyden, voidaan lapselle antaa isän sukunimi ja isä voi toimia lapsen huoltajana yhdessä lapsen äidin kanssa tai yksin. Lisäksi isälle syntyy lapsen elatusvelvollisuus. Lapselle syntyy isyyden vahvistamisen myötä perintöoikeus isäänsä ja tämän puoleiseen sukuun.
Isyyden tunnustaminen tekee lapsen isästä elatusvelvollisen, mutta se ei tee hänestä automaattisesti lapsen huoltajaa. Jos avopari haluaa vastata lapsen huollosta yhdessä, tulee heidän tehdä yhteishuoltosopimus. Yhteishuoltosopimus voidaan tehdä neuvolassa samaan aikaan isyyden tunnustamisen kanssa. Yhteishuoltosopimus lähetetään kunnan lastenvalvojalle ja kun maistraatti on vahvistanut isyyden, vahvistaa sosiaalilautakunta yhteishuoltosopimuksen. Jos vanhemmat eivät pääse lapsen huoltajuudesta sopimukseen, voidaan asia saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.