Teemaviikko 6/17, osa 1: Sopimusten kesto ja irtisanominen

Tällä kertaa teemaviikkomme aiheena on kuluttajan oikeudet. Suomessa kuluttajien oikeuksia turvaa kuluttajansuojalainsäädäntö sekä kuluttaja-asiamies. Aloitamme teemaviikon sopimuksilla.

Sopimukset voivat olla kestoltaan joko kertaluonteisia tai pitkäaikaisia. Hyvä esimerkki kertasopimuksesta on ruokakauppaostos, jossa molemmat osapuolet täyttävät velvoitteensa yhdellä kerralla. Pitkäaikaiset sopimukset puolestaan jaetaan toistaiseksi voimassa oleviin sekä määräaikaisiin sopimuksiin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat voimassa niin kauan, kunnes jompi kumpi sopimuksen osapuolista irtisanoo sen. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa on yleensä vaihteleva irtisanomisaika, mutta se saa olla korkeintaan 30 päivän tai yhden kuukauden mittainen. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ovat esimerkiksi lehtien kestotilaukset.

Määräaikaiset sopimukset päättyvät sovitun määräajan kuluttua loppuun. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on kiellettyä, eli sopimus ei saa jatkua uutena määräaikaisena sopimuksena automaattisesti. Määräaikainen sopimus voi kuitenkin jatkua toistaiseksi voimassa olevana, jos siitä on on ilmoitettu kuluttajalle selkeästi etukäteen. Esimerkiksi tietoyhteiskuntakaaren mukaan teleyritys ei saa jatkaa määräaikaista sopimusta uudella määräaikaisella sopimuksella ilman tilaajan kanssa tehtyä uutta kirjallista sopimusta.

Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden, ellei sille ole erityistä syytä, jonka yritys voi KKV:n mukaan määritellä kohtuuden rajoissa itse. Jos kuluttaja irtisanoo määräaikaisen sopimuksen, on yrityksellä yleensä oikeus saada kohtuullinen korvaus haitasta, jonka irtisanominen aiheuttaa myyjälle. Kuitenkin, jos irtisanominen tapahtuu ns. sosiaalisen suoritusesteen perusteella (itsestä riippumaton syy, kuten sairaus tai työttömyys), voi yritys KKV:n mukaan periä vain sopimuksen päättymiseen asti kertyneet maksut.

Sopimus irtisanotaan irtisanomisilmoituksella, joka on hyvä tehdä myyjälle kirjallisesti. KKV:n mukaan yritys ei saa periä irtisanomisilmoituksesta maksua.

Teemaviikko 2/17: Vuokrasopimuksen irtisanominen

Vuokrasopimus voidaan päättää joko irtisanomalla tai purkamalla. Päättämisestä tulee antaa toiselle osapuolelle kirjallinen ilmoitus todisteellisesti eli siten, että sen vastaanottaminen voidaan varmistaa.

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy aina vasta sen kirjalliseen irtisanomiseen. Irtisanomisaika alkaa yleensä sen kuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus vastaanotettiin. Kun vuokralainen irtisanoo toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, on irtisanomisaika yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on irtisanomisaika alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme kuukautta ja muussa tapauksessa puoli vuotta.

Määräaikainen vuokrasopimus on lähtökohtaisesti voimassa siihen asti, kun on sovittu. Määräaikaista sopimusta ei lähtökohtaisesti voida päättää ennenaikaisesti, elleivät osapuolet ole siitä yksimielisiä. Asuinhuoneiston vuokraamista säätelevässä laissa on lueteltu perusteet, joiden perusteella tuomioistuin voi jommankumman sopimusosapuolen hakemuksesta antaa luvan määräaikaisen vuokrasopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vuokranantaja tarvitsee asunnon omaan käyttöönsä syystä, jota hän ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä tai kun vuokralaisen tarvitsee muuttaa toiselle paikkakunnalle työnsä tai opintojensa vuoksi.