sopimus

Teemaviikko 6/17, osa 1: Sopimusten kesto ja irtisanominen

Tällä kertaa teemaviikkomme aiheena on kuluttajan oikeudet. Suomessa kuluttajien oikeuksia turvaa kuluttajansuojalainsäädäntö sekä kuluttaja-asiamies. Aloitamme teemaviikon sopimuksilla.

Sopimukset voivat olla kestoltaan joko kertaluonteisia tai pitkäaikaisia. Hyvä esimerkki kertasopimuksesta on ruokakauppaostos, jossa molemmat osapuolet täyttävät velvoitteensa yhdellä kerralla. Pitkäaikaiset sopimukset puolestaan jaetaan toistaiseksi voimassa oleviin sekä määräaikaisiin sopimuksiin.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat voimassa niin kauan, kunnes jompi kumpi sopimuksen osapuolista irtisanoo sen. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa on yleensä vaihteleva irtisanomisaika, mutta se saa olla korkeintaan 30 päivän tai yhden kuukauden mittainen. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ovat esimerkiksi lehtien kestotilaukset.

Määräaikaiset sopimukset päättyvät sovitun määräajan kuluttua loppuun. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on kiellettyä, eli sopimus ei saa jatkua uutena määräaikaisena sopimuksena automaattisesti. Määräaikainen sopimus voi kuitenkin jatkua toistaiseksi voimassa olevana, jos siitä on on ilmoitettu kuluttajalle selkeästi etukäteen. Esimerkiksi tietoyhteiskuntakaaren mukaan teleyritys ei saa jatkaa määräaikaista sopimusta uudella määräaikaisella sopimuksella ilman tilaajan kanssa tehtyä uutta kirjallista sopimusta.

Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden, ellei sille ole erityistä syytä, jonka yritys voi KKV:n mukaan määritellä kohtuuden rajoissa itse. Jos kuluttaja irtisanoo määräaikaisen sopimuksen, on yrityksellä yleensä oikeus saada kohtuullinen korvaus haitasta, jonka irtisanominen aiheuttaa myyjälle. Kuitenkin, jos irtisanominen tapahtuu ns. sosiaalisen suoritusesteen perusteella (itsestä riippumaton syy, kuten sairaus tai työttömyys), voi yritys KKV:n mukaan periä vain sopimuksen päättymiseen asti kertyneet maksut.

Sopimus irtisanotaan irtisanomisilmoituksella, joka on hyvä tehdä myyjälle kirjallisesti. KKV:n mukaan yritys ei saa periä irtisanomisilmoituksesta maksua.

Yritysviikko, osa 5: Sopimukset

Viikon viimeisessä kirjoituksessa käsittelemme sopimusoikeutta. Varsinkin aloittelevien yrittäjien on syytä olla erityisen huolellisia sopimuksia tehdessään ja allekirjoittaessaan, sillä yrittäjien ja yritysten asema ei ole lain puolesta samalla tavalla suojattua kuin esimerkiksi kuluttajilla on kuluttaja-asioissa. Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Ilman kirjallista sopimusta on jälkikäteen usein hankala osoittaa, onko sopimusta edes syntynyt tai minkä sisältöinen sopimus on ollut.

Sopimusten osana käytetään melko usein osapuolten laatimia vakioehtoja. Tilanteesta riippuen sopimusteksti laaditaan yhdessä tai toinen osapuolista laatii sen yksin tai ainakin suurimman osan siitä. Epäselviä sopimusehtoja tulkitaan lähtökohtaisesti niiden laatijan vahingoksi. Erityisesti yleisiä vakiosopimusehtoja käytettäessä kannattaa pitää huolta siitä, että ehdot ovat selkeät ja ne tulevat sopimuskumppanin tietoon ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sopimusten tekeminen on keskeinen osa yritystoimintaa eikä ongelmilta voida aina välttyä. Jos sopimuskumppani on toiminut vastoin sovittua, toisen sopimuskumppanin tulee reklamoida sopimusrikkeestä tai esimerkiksi toimituksessa ilmenneestä virheestä asianmukaisesti kohtuullisessa ajassa. Reklamaation kanssa ei kannata aikailla, sillä reklamaation laiminlyönnin takia osapuoli saattaa menettää oikeuden vedota rikkomukseen tai virheeseen myöhemmin.

Onko sinulle tullut ongelmia sopimusten kanssa? Ota yhteyttä, me autamme.