Jenni Tusa

Yritysviikko, osa 1: Yrityksen perustaminen

Syyskuussa vietetään yrittäjän päivää ja siihen liittyy tämän kertainen yritysteemaviikkomme.

Yritystä perustettaessa on paljon huomioitavia ja muistettavia seikkoja. Yrittäjän tulee kaiken kiireen keskellä huolehtia yrityksen asioiden lisäksi henkilökohtaisista asioistaan. Yrittäjän on huomioitava erityisesti sellaiset seikat, jotka voivat vaikuttaa myös yrityksen talouteen. Muun muassa osakeyhtiön osakkeet ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta, jolloin yrityksen osakkeet on hyvä suojata avioehdolla avioeron varalta.

Yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan ja varautumaan yllättäviin tilanteisiin, kuten pitkiin sairastumisiin. Kuka huolehtii yrityksestä, jos yrittäjä itse sairastuu? Yrityksen toiminnan turvaamiseksi yrittäjän on tärkeää tehdä edunvalvontavaltuutus, jotta yrityksen asiat tulevat hoidetuksi myös, mikäli yrittäjä itse on toimintakyvytön.

Tulevan yrittäjän päivän kunniaksi tarjoamme aloitteleville yrittäjille koko syyskuun ajan seuraavia palvelujamme alennetuin hinnoin:

  • Osakeyhtiön osakassopimus 249,00 € (alv 0%, norm. 299,00 €)
  • Avioehto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti yhteishintaan 299,00 € (sis. alv 24%, norm. 349,00 €), osakassopimuksen ostajalle vain 249,00 € (sis. alv 24%).

Yllä olevien palvelujen ostajille lisäksi mukaan aloittavan yrittäjän muistilista.

Yritysviikkomme jatkuu huomenna, aiheena ovat eri yritysmuodot.

ps. myös yritysten lakiasioihin voi kysyä neuvoja chattimme kautta.

Perintäviikko 2, osa 5: Velkojana perinnässä

Perintälain mukaan kuluttajaperinnässä maksuvaatimuksen voi lähettää, kun maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää. Kuluttajaperinnässä maksumuistutus on siten välttämätön ennen asian siirtämistä ulkopuolisen perittäväksi. Perintälaki ei ota kantaa maksumuistutuksen lähettämiseen yritysperinnässä, mutta hyvän perintätavan mukaista on muistuttaa velallista avoinna olevasta saatavasta.

Perinnän ulkoistaminen säästää velkojan aikaa ja vaivaa. Perinnästä aiheutuvat kustannukset jäävät useimmiten velallisen itsensä maksettavaksi. Hyvä perintäyritys huolehtii asiakkaansa saatavien tehokkaasta perinnästä unohtamatta kuitenkaan velallisen oikeuksia tai velkojan asiakassuhteita.

Aavia Oy ei veloita perinnästä kuukausimaksuja eikä vuosimaksuja. Kokeile Aavia Oy:n perintäpalvelua vaikka vain yhdellä laskulla ja anna meidän huolehtia perinnästä puolestasi!

Perintäviikko 2, osa 4: Velallisena perinnässä

Velallisen velvollisuus on maksaa lasku sovitusti. Lasku erääntyy eräpäivänä. Velkojan oikeus vaatia viivästyskorkoa alkaa eräpäivää seuraavana päivänä. Viivästyskoron kertyminen lakkaa, kun pääoma on tullut kokonaan suoritetuksi.

Velallinen on velvollinen maksamaan perintäkulut, jos velkoja on ryhtynyt perintätoimiin ennen saatavan maksamista.

Kuluttajaperinnässä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Oikeudellisesta perinnästä aiheutuu kustannuksia, jotka on määritelty oikeusministeriön asetuksella.

Perintälain mukaan perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Jos laskussa on virhe tai velallinen ei ole tyytyväinen saamaansa tuotteeseen tai palveluun, velallisen kannattaa reklamoida asiasta mahdollisimman pian, jotta asian selvittäminen voidaan aloittaa. Jos maksuvaatimus on velallisen mielestä aiheeton, velallisen kannattaa olla yhteydessä perintää hoitavaan yritykseen asian selvittämiseksi.

Perintäviikko 2, osa 3: Maksuhäiriöt

Jos saatavaa ei saada perittyä vapaaehtoisella perinnällä, saatava useimmiten siirretään oikeudelliseen perintään. Kun käräjäoikeus on antanut asiassa tuomionsa, velalliselle tulee asiassa maksuhäiriömerkintä luottotietoihin. Saatavan siirtäminen perintään ei siten aiheuta viellä maksuhäiriömerkintää.

Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan kesäkuun lopussa oli 372 800 maksuhäiriöistä kuluttajaa. Määrä on kasvanut viime vuodesta 5 000 henkilöllä.

Perintäviikko 2, osa 2: Perintäkulut

lasku-1000pxKuluttajaperinnässä vapaaehtoisen perinnän perintäkulut perustuvat perintälakiin. Yritysperinnän osalta velallisen on lain mukaan korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on lain mukaan otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat. Tämä johtaa siihen, että kustannukset voivat vaihdella laajasti perintää suorittavasta yrityksestä riippuen.

Oikeudellisesta perinnästä aiheutuvat kustannukset on määritelty oikeusministeriön asetuksessa 425/2012. Pääomasta riippuen oikeudenkäyntikulut ovat 50,00-110,00 euroa. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee oikeudenkäyntimaksu, joka on 65,00-86,00 euroa.

On hyvä muistaa, että perinnästä aiheutuvat kustannukset on aina vältettävissä sillä, että laskut maksaa ajallaan. Aavia Oy:n perintäkulut ovat nähtävissä kotisivuillamme 1.8.2016 alkaen.

Tuomioistuinviikko, osa 5: Vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle?

Korkeista kustannuksista ja pitkistä tuomioistuinten käsittelyajoista johtuen on hyvä miettiä vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle.

Sovinto on useimmiten paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Jos osapuolet eivät pääse sopuun ilman ulkopuolisen apua, voivat osapuolet pyytää ulkopuolista toimimaan sovittelijana. Hyvällä sovittelijalla on sovittelusta kokemusta ja koulutusta.

Aina riidan osapuolet eivät pääse sovintoon, jolloin on tärkeää saada asia ulkopuolisen tahon ratkaistavaksi.

Välimiesmenettely voi olla kustannustehokas vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle ainakin pienemmissä riidoissa. Välimiehenä voi toimia kuka tahansa täysi-ikäinen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Välimiehen tulee toiminnassaan olla puolueeton ja riippumaton. Välimiehen tai välimiesten tulee perustaa tuomionsa lakiin.

Aavia Oy:n riidanratkaisu perustuu välimiesmenettelyyn. Tutustu menettelyymme täällä.

Tuomioistuinviikko, osa 4: Hovioikeus ja korkein oikeus

Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymättömän tulee ilmoittaa käräjäoikeudelle tyytymättömyytensä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Muutosta haetaan hovioikeudelta valittamalla. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Valituksesta on käytävä ilmi muun muassa se käräjäoikeuden ratkaisu, johon haetaan muutosta ja miltä osin muutosta ratkaisuun haetaan. Jos asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, valituksessa tulee perustella, miksi jatkokäsittelylupa tulisi myöntää. Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden lopputuloksen oikeellisuutta tai jos oikeellisuutta ei voida arvioida lupaa myöntämättä. Lisäksi jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa on tärkeää myöntää jatkokäsittelylupa tai jos luvan myöntämiselle on muu painava syy.

Hovioikeudessa menettelyyn kuuluu valmistelu ja pääkäsittely ja hovioikeus antaa asiassa tuomionsa menettelyn päätteeksi.

Hovioikeuden tuomioon tyytymätön voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valituslupaa on pyydettävä ja valitus tehtävä 60 päivän kuluessa hovioikeuden tuomion antamisesta.

Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi tai jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Korkeimmassa oikeudessa suullinen käsittely järjestetään tarvittaessa. Menettelyn päätteeksi korkein oikeus antaa ratkaisun, joka on lainvoimainen. Jos riita-asiassa käydään läpi kaikki oikeusasteet, prosessi kestää yli 3,5 vuotta. Huomenna käsitellään vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle.

Tuomioistuinviikko, osa 3: Valmistelu ja pääkäsittely

Vastaajan lähettämän vastauksen jälkeen menettely käräjäoikeudessa jatkuu valmistelulla. Tarvittaessa käräjäoikeus voi pyytää osapuolilta kirjallista lausumaa, jossa käräjäoikeus pyytää ottamaan kantaa yksittäisiin, käräjäoikeuden yksilöimiin seikkoihin. Jos lausumaa ei pyydetä, menettely jatkuu suullisella valmistelulla.

Valmistelulla pyritään selvittämään asiassa riitaiset ja riidattomat seikat ja se todistelu, mikä pääkäsittelyssä tullaan esittämään. Valmistelun tarkoituksen on, että pääkäsittely voidaan toimittaa yhtäjaksoisesti ja joutuisasti. Valmistelun päätteeksi tuomioistuin laatii asiasta yhteenvedon.

Pääkäsittelyn aluksi tuomioistuin käy lyhyesti läpi asiassa laaditun yhteenvedon ja tiedustelee, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaatimukset edelleen asianosaisten kantaa. Tämän jälkeen osapuolet vuorollaan perustelevat kantansa ja lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta. Jos osapuolet ovat kutsuneet henkilötodistajia, niitä kuullaan seuraavaksi. Lisäksi käydään läpi asiassa esitetyt kirjalliset todisteet. Pääkäsittely päättyy loppulausuntoihin, joissa osapuolet esittävät oman näkemyksensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa joko istunnon päätteeksi tai erikseen ilmoittamanaan ajankohtana. Huomenna käsittelemme muutoksenhakua hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen.

Tuomioistuinviikko, osa 1: Kantajana tuomioistuimessa

Vietämme jälleen teemaviikkoa! Viikon aiheena ovat tuomioistuimet ja menettely riita-asioissa.

Riita-asian tuomioistuinmenettely alkaa, kun osapuoli toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Menettelyn aloittavaa osapuolta kutsutaan kantajaksi. Kantaja voi valmistautua oikeudenkäyntiin kaikessa rauhassa ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen silloin, kun kantaja on saanut hankittua kaiken tarvittavan materiaalin oikeudenkäynnin aloittamista varten.

Haastehakemuksessa kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa. Vaatimuksen yksilöinti on tarpeen, sillä se määrittää oikeudenkäynnin kohteen. Kantaja on lisäksi ilmoitettava ne seikat, joihin vaatimus perustuu sekä todisteet ja mitä todisteilla on tarkoitus näyttää toteen. Jos kantaja haluaa vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, tällainen vaatimus on ilmoitettava jo haastehakemuksessa. Kantajan on myös tarvittaessa ilmoitettava millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, ellei se muutoin ilmene kantajan toimittamasta materiaalista. Hakemuksessa on lisäksi ilmoitettava oikeudenkäynnin osapuolia koskevat tiedot. Haastehakemus on allekirjoitettava.

Jos haastehakemus on niin puutteellinen, ettei menettelyä voida jatkaa, tuomioistuin kehottaa kantajaa määräajassa korjaamaan puutteen. Jos kantaja ei korjaa puutetta määräajassa, kanne voidaan jättää tutkimatta. Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla, jos kanne on selvästi perusteeton.

Tuomioistuimen on viipymättä annettava haaste, jos kannetta ei ole jätetty tutkimatta tai hylätty. Haaste annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin toiselle osapuolelle, vastaajalle. Vastaajan velvollisuuksia käsitellään huomenna.

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)