Jenni Tusa

Tekoäly-kuukausi, osa 1: Uhka vai mahdollisuus?

Heinäkuussa vietämme tekoäly-kuukautta ja julkaisemme joka viikko Erika Heikkisen artikkelin tekoälyyn sekä sen tulevaisuuteen liittyen.

Tekoäly (artificial intelligence) eli keinotekoinen äly koostuu joukosta teknologioita, joiden avulla tietokone tai tietokoneohjelma voi havainnoida ympäristöään, oppia, päätellä loogisesti ja ennakoida. Tekoälyä on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti, sillä älykkyyttä itsessään on ongelmallista määritellä. Tekoälyn spesifioinnissa voisi kuitenkin korostaa sen toiminnallisia ominaisuuksia eli kykyä toimia älykkäältä vaikuttavalta tavalla. Olennaisinta tietokoneen tai tietokoneohjelman toiminnan kannalta on algoritmi. J. G. Brookshearin mukaan algoritmi on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta. Algoritmeja voisikin kuvailla suoritusohjeiksi, jotka vastaavat kysymykseen ”miten”.

Koneoppiminen (machine learning) on tekoälyn osa-alue, jossa algoritmit parantavat ja kehittävät toimintaansa tietyssä annetussa tehtävässä sitä mukaan, kun lisää dataa vapautuu niiden käyttöön. Tekoälyn nykyinen menestys perustuukin suureen datamäärään, laskentatehoon sekä algoritmien yhdistämiseen. Koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat siis toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla tekoälyn avulla. Nykypäivänä tekoäly tunnistaa puhetta, erottaa kasvot valokuvista, ohjaa autoa sekä paljon muuta. Kaiken tämän taustalla on tieteellinen ja tekninen läpi murto eli syväoppiminen (deep learning). Kyseessä on tekoälyn oppimismenetelmä, jossa hyödynnetään useaan kerrokseen yhteen laitettuja neuroverkkoja.

Syväoppimista ja neuroverkkoja voi kuvailla ohjelmalliseksi tavaksi matkia ihmisen aivojen toimintaa. Neuroverkko koostuu valtavasta määrästä neuroneita, joiden tarkoituksena on ratkaista yksinkertaisia tehtäviä. Nämä neuronit välittävät tietoa ylöspäin seuraaville neuronikerroksille, jotka voivat ratkaista entistä monimutkaisempia tehtäviä. Kun neuroverkkoon laitetaan riittävästi kerroksia eli syvyyttä, verkon voi opettaa tekemään hyvinkin monimutkaisia asioita – kuten tunnistamaan tiettyjä eläimiä valokuvista. Mullistavaa syväoppimisessa on se, että tietokone tai tietokoneohjelma voi nyt oppia asioita itsenäisesti, kunhan sillä on käytössään tarpeeksi paljon dataa. Mitä enemmän ja mitä parempaa dataa sille annetaan, sitä taitavammaksi se kehittyy.

Tekoälyn hyödyntäminen eri elämän osa-alueilla tulee muuttamaan huomattavasti yhteiskuntamme toimintaa ja taloutta tulevaisuudessa. Sen mahdollisuudet on myös oivallettu työmarkkinoilla – monenlaisia työtehtäviä voidaan tehdä jo automaattisesti tekoälyn avulla. Kyseessä on valtavaa potentiaalia kasvattaa tuottavuutta sekä lisätä arvoa yrityksille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy vertaa tekoälyn ja automaation aiheuttamaa muutosta maatalouden murrokseen 1950-luvulta alkaen. Murros ei tapahtunut hetkessä, mutta se muutti yhteiskuntaa ja ihmisten arkielämää perusteellisesti. Vaikka muutos aiheutti ajoittain mittavaa työttömyyttä, uudet ammatit ja työnkuvat tarjosivat lopulta ihmisille paremman elintason.

Tekoäly saattaa tulevaisuudessa myös osittain korvata lakimiesten ja tuomareiden työtehtäviä. Marraskuussa 2017 BBC ja MTV uutisoivat siitä, kuinka brittiläinen start-up yritys CaseCrunch oli haastanut yli 100 asianajajaa kisaaman heidän kehittämän tekoälyohjelman kanssa. Asianajajille ja tekoäly CaseCrunch Alphalle annettiin perustiedot sadoista oikeustapauksista liittyen luoton takaisinmaksuturvaan ja heitä pyydettiin arvioimaan kunkin tapauksen kohdalla, että hyväksyisikö oikeusasiamies kanteen. Tekoäly otti murskavoiton, sillä se osui oikeaan 86,6 prosentin tarkkuudella, kun taas asianajajien tarkkuus oli 66,3 prosenttia. On siis hyvin mahdollista, että tekoälystä tulee asianajajien työkalu, joka nopeuttaa ja helpottaa työn tekemistä.

Teknologian ja tekoälyn läpimurroista saa usein negatiivisen kuvan erityisesti median kautta. Uutisartikkelien ”tekoäly vie työpaikkasi” otsikot ja kuvat Terminator -elokuvan uhkaavasta tappajarobotista saavat lukijan kananlihalle. Sen lisäksi merkittävät tiedemiehet ovat jo pitkään varoittaneet tekoälyn mahdollisista kyvyistä ja voimista. Ajatus tulevaisuuden maailmasta, jossa tekoäly kehittyy ja nousee ihmisen yläpuolelle puistattaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyiset tekoälyn saavutukset ovat kapean tekoälyn tuloksia. Kapea tekoäly toimii rajatussa tehtävässä eikä sillä ole omaa tietoisuutta, tahtoa tai ymmärrystä ulkopuolisista asioista. Laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa vahvaa tekoälyä ei ole saavutettu, ainakaan vielä.

Tekoäly herättää monenlaisia kysymyksiä, kun päätöksenteko siirtyy osittain ihmiseltä koneelle. Erityistä huolta herättää kansalaisen asema tulevaisuudessa, jos merkitys työntekijänä vähenee. Tekoälyn myötä herää myös merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä: Miten säätelemme tekoälyä mahdollisesti tulevaisuudessa? Voiko tekoälyä verrata ihmiseen ja voidaanko sille esimerkiksi myöntää henkilöllisyys? Voidaanko tekoälyn tuottamille teoksille myöntää tekijänoikeus? Näitä pulmia pohditaan tarkemmin tekoäly-kuukauden tulevissa artikkeleissa.

Teksti ja kuva: Erika Heikkinen

 

Lähteet:

https://www.vtt.fi/inf/pdf/policybrief/2017/PB1-2017.pdf

http://computarium.lcd.lu/library/PDF/BROOKSHEAR_COMPUTER_SCIENCE_9th_edition_2007.pdf

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoalyn-vallankumous-on-alkanut-tata-kaikkea-se-tarkoittaa-6702465

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tekoaly-saattaa-vieda-asianajajilta-tyot-tulevaisuudessa-ne-tulevat-viemaan-tai-muuttamaan-useita-ammatteja/6642180

https://www.bbc.com/news/technology-41829534

Teemaviikko 4/17, osa 5: Oikeudenkäyntikulut

Tässä tekstissä käydään läpi oikeudenkäyntikulujen muodostumista. Emme ota kantaa yksittäisen tapauksen oikeudenkäyntikuluihin. Tällä tekstillä ei ole tarkoitus perustella korkeita oikeudenkäyntikululaskuja tekijänoikeutta koskevissa asioissa.

Oikeudenkäyntikulut muodostuvat asiamiehen tekemästä työstä ja asian hoitamisesta aiheutuneista kuluista, kuten esimerkiksi todistajanpalkkioista ja todisteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista. Asiantuntijatodistelu on useimmiten kalliimpaa johtuen asiantuntijalausunnon laatimiseen käytettävästä ajasta ja mahdollisesta asiantuntijan suullisesta kuulemisesta.

Usein vastaajan oikeudenkäyntikululasku peilautuu kantajan oikeudenkäyntikululaskuun, sillä monet vastaajan asiamiehen toimenpiteet johtuvat kantajan asiamiehen toimenpiteistä.

Ylimääräiseltä selvitystyöltä vältytään, jos kantaja esittää kaikki vaatimuksensa, väitteensä ja todisteensa jo kannekirjelmän yhteydessä, vaikka todisteita on mahdollista toimittaa vielä haastehakemuksen jälkeenkin. Tällöin vastaajalla on parhaat mahdollisuudet myös perehtyä kantajan vaatimuksiin ja väitteisiin ja vastata niihin. Asian hoitamiseen tarvittava työmäärä ja kustannukset voivat kasvaa yllättäen, mikäli osapuolet tuovat esille uusia seikkoja ja todisteita vielä valmistelun loppupuolella.

Teemaviikko 4/17, osa 4: Näyttö tuomioistuimessa

BitTorrent-vertaisverkkoa koskevissa tekijänoikeustapauksissa vastaajalle voi olla ongelmallista omaa kantaansa tukevan näytön hankkiminen. Näytön arviointi on tuomioistuimen tehtävä emmekä ota tässä kirjoituksessa kantaa siihen, mikä näyttö on riittävää tai miten näyttöä tulee arvioida. Jokainen tapaus on erilainen ja esitetty näyttö arvioidaan tuomioistuimessa aina tapauskohtaisesti.

Kantajat ovat esittäneet väitteidensä tueksi lähtökohtaisesti teknistä näyttöä. Vaikka teknisessä näytössä voi olla virheitä, tällaisen teknisen näytön luotettavuuden kiistäminen vaatii käytännössä asiantuntijanäyttöä vastaajalta. Asiantuntijan palkkio tällaisesta vaihtelee työmäärästä riippuen, mutta voidaan puhua tuhansista euroista. Yksittäisten epäkohtien havaitseminen ja esiin tuominen kantajan todisteissa ei lähtökohtaisesti ole välttämättä riittävää.

Vastaajan on esitettävä todisteet omien väitteiden ja vaatimusten tueksi. Vastaajan näkökulmasta näytön hankkiminen voi olla erityisen ongelmallista. Oikeudenkäynti alkaa mahdollisesti yli vuosi väitetyn loukkauksen jälkeen ja ensimmäinen asiaa koskeva kirjekin on saattanut tulla yli puoli vuotta väitetyn loukkauksen jälkeen. Vastaaja voi esimerkiksi toimittaa tietokoneensa asiantuntijan tutkittavaksi. Ongelma saattaa kuitenkin olla siinä, että tietokoneita päivitetään, ohjelmia ja laitteita uusitaan. Vastaaja ei välttämättä pysty tutkituttamaan sellaista tietokonetta, joka hänellä on ollut väitetyn loukkauksen aikaan.

Vastaaja on voinut olla kotona, mutta ei ole tehnyt loukkauksia. Tilanne on samankaltainen kuin henkilö pyrkisi osoittamaan, mitä hän on tai ei ole syönyt aamupalaksi 12.1.2016. On teoriassa mahdollista, että hän söi leipäviipaleen, mutta ei välttämättä pysty sitä osoittamaan.

Teemaviikko 4/17, osa 3: Ovatko tekijänoikeuskirjeet perintää?

Otsikon kysymys on selvityksen alla aluehallintovirastolla ja aluehallintovirasto on selvittänyt asiaa myös kuluttajaviraston kanssa. Virallista vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu, mutta kysymys on syytä ottaa pohdintaan.

Perintä on lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Poikkeus luvanvaraisuuteen on esimerkiksi asianajotoimistoilla, sillä asianajotoimistojen toimintaa valvoo Asianajajaliitto. Ainoastaan riidatonta saatavaa saadaan lähteä perimään. Useimmiten saatava on riidaton velkojan näkökulmasta, kunnes velallinen riitauttaa saatavan.

Perintä on perintälaissa säädettyä toimintaa. Vaikka perintä käsitetään usein laskujen perinnäksi, myös muita saatavia voidaan periä. Perintälain mukaan perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velka. Perintälaki on pakottava velallisen hyväksi. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu vahingonkorvausten osalta, että vahinkoa kärsinyt on velkoja ja vahingon aiheuttaja velallinen.

Yksittäisen saatavan periminen ei vielä vaadi perintälupaa. Yksittäisellä hakemuksella markkinaoikeudelle oikeudenhaltijat ovat vaatineet luovuttamaan jopa 3.500 IP-osoitteen haltijan yhteystiedot. Tällöin ei voida katsoa, että kyse olisi yksittäisestä saatavasta.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Aluehallintovirasto on ottanut useissa tapauksissa kantaa perintäkulujen kohtuullisuuteen. Kuluttajasaatavissa maksuvaatimuksen kulut voivat lähtökohtaisesti olla enintään 24,00 euroa, kun saatava on 100,00-1.000,00 euroa. Jos kyse ei ole kuluttajaperinnästä, perintäkulujen tulee olla muuten kohtuulliset. Kohtuullisena tuskin voidaan pitää satojen eurojen perintäkuluja, jos asiassa ei ole tehty muuta, kuin laadittu maksuvaatimus.

Perintälain mukaan velallisella on pyynnöstä oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Jos tekijänoikeuskirjeet katsottaisiin perinnäksi, kirjeensaajalla olisi tällöin oikeus saada erittely kulujen määräytymisestä.

 

Päivitys 8.5.2017:

Olemme tänään saaneet Aluehallintovirastolta vastauksen. Tekijänoikeuskirjeissä Aluehallintoviraston mukaan kyse ei ole perintätoiminnasta, vaan saatavan eräännyttämistoimesta.

Teemaviikko 4/17, Osa 2: Tekijänoikeuskirjeiden selvittely

Tämän päivän aiheena on tekijänoikeuskirjeet ja asian selvittäminen. Emme ota kirjoituksessa kantaa siihen, miten kirjeensaajan tulee yksittäistapauksessa toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiaan liittyen oman ohjeistuksensa. Kirjoituksessa ei myöskään oteta kantaa siihen, onko kirjeensaaja syyllistynyt loukkaukseen vai ei.

Jos oikeudenhaltija kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi, hän voi lähettää katsomalleen oikeudenloukkaajalle kirjeen. Jos kirjeessä esitetään hyvitysvaatimus tai sovintotarjous, tulisi kirjeessä eritellä hyvitysvaatimuksen määrä ja kulujen määrä. Jos kirjeessä esitetään sovintoa, tulisi kirjeestä ilmetä myös se alkuperäisen vaatimuksen määrä, jotta kirjeen vastaanottaja voi arvioida sovintoehdotusta suhteessa alkuperäiseen vaatimukseen.

Oikeudenhaltijan esittämän hyvitysvaatimuksen sovittelukin voi olla mahdollista. Asian sopiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Siten on mahdotonta luvata ennakolta, että edes asiamiestä käyttämällä vaadittua hyvitysvaatimusta voitaisiin saada alennettua. Jotta kohtuullisesta hyvityssummasta voidaan lähteä neuvottelemaan, kirjeensaajan tulisi tietää, mitkä ovat oikeudenhaltijan todelliset euromääräiset vaatimukset ja mihin nämä vaatimukset perustuvat.

Jos aiheutuneita kuluja ei euromääräisesti ole eritelty kirjeessä, kirjeensaajan on mahdoton arvioida kulujen kohtuullisuutta. Kulujen erittely ei oikeudenhaltijalle ole hankalaa, sillä aiheutuneista kuluista oikeudenhaltija pystyy osoittamaan laskut ja kuitit.

Riita-asian selvittäminen tuomioistuimen ulkopuolella on lähtökohtaisesti aina järkevää, sillä oikeudenkäynnit ovat raskaita, hitaita ja kalliita. Menettely tuomioistuimessa on usein muodollista ja monimutkaista, jolloin asiamiehen käyttämiseen voi olla tarvetta turvautua.

Tekijänoikeuskirjeissä kehotetaan ottamaan yhteyttä kirjeen lähettäjään ja selvittämään asia. Kirjeissä myös pyydetty ottamaan yhteyttä, jos asiassa on jotakin kysyttävää. Asian selvittäminen vaatii osapuolilta toimivaa vuoropuhelua ja todellista halua asian selvittämiseen.

 

 

Teemaviikko 4/17, Osa 1: Kohtuullisen hyvityksen määrä

Vuosi sitten teimme pidimme teemaviikon tekijänoikeutta koskeviin kirjeisiin liittyen. Nyt pidettävällä teemaviikollamme päivitämme tietoja ja tuomme uutta näkökulmaa keskusteluun. Aloitamme teemaviikon kohtuullisen hyvityksen määrällä.

Hyvitys

Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2010:47 ottanut kantaa hyvityksen määrään. Tuolloin kohtuulliseksi hyvityksen määräksi katsottiin 15 % ohjevähittäishinnasta per levitetty kappalemäärä.

Uudemmissa tapauksissa kantajien mukaan nykytekniikan muuttuessa levitettyjä kappalemääriä ei pystytä osoittamaan. Tämä on johtanut siihen, että kantajat ovat pitäneet parven kokoa ankaroittavana seikkana. Markkinaoikeuteen toimitetuissa haastehakemuksissa on esitetty ankaroittavina seikkoina parven koon lisäksi teoksen haavoittuvaa muotoa, korkeaa resoluutiota, teon tuomittavuutta ja loukkauksen kohdistumista välittömästi julkaisun jälkeiseen ajankohtaan.

Markkinaoikeus on ottanut kantaa kohtuullisen hyvityksen määrään tapauksessa Dnro 2015/628. Normaalikorvausta ei asiassa määritetty. Asiassa huomioitiin hyvitystä korottavia ja alentavia seikkoja, jolloin kohtuulliseksi hyvitykseksi katsottiin yhden elokuvan osalta 100,00 euroa ja yhden televisiosarjan jakson osalta 50,00 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä kantajat ovat valittaneet asiassa hyvityksen määrästä korkeimpaan oikeuteen.

Ankaroittavina seikkoina markkinaoikeus huomioi sen, että loukkaus oli tapahtunut hyvin pian teoksen julkaisun jälkeen ja että vastaaja oli osallistunut teoksen hallitsemattomaan levitykseen.

Alentavina seikkoina markkinaoikeus huomioi sen, ettei parven jäsen voi vaikuttaa muihin käyttäjiin, vastaaja ei saanut tehdystä loukkauksesta taloudellista hyötyä eikä asiassa ollut selvitetty, kuinka monelle teosta oli jaettu.

Ensisijaisesti tulisi määritellä, mikä on normaalikorvauksen määrä. Tapauskohtaisesti arvioituna kohtuullinen hyvityksen määrä voisi sitten olla alhaisempi tai korkeampi, riippuen tapauksen yksityiskohdista.

Valvonnan kulut

Kantajien haastehakemuksissa ei hyvityksen lisäksi ole vaadittu valvonnan kuluja, joita kantajien lähettämissä kirjeissä on vaadittu. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ei ole perusteltua vaatia loukkaajaa osallistumaan valvontajärjestelmän kuluihin edes osaksi, koska järjestelmän kulut olisivat aivan yhtä suuret, vaikka juuri kyseinen oikeudenloukkaaja olisikin pidättäytynyt tekijänoikeuden loukkaavasta toiminnasta. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että normaalikorvaus kattaa valvontajärjestelmän ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, joten erillisten kustannusten vaatimista ei voida pitää perusteltuna.

Lisäksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että oikeudenloukkauksen aiheuttamat kulut voivat tulla korvattaviksi, jos tästä on nimenomaan aiheutunut oikeudenomistajalle kuluja. Tällaiset kulut on oikeudenomistajien osoitettavissa laskuin ja kuitein. Jos vaadittuja kuluja ei todellisuudessa ole aiheutunut, niitä ei voi vaatia kirjeensaajaa myöskään maksamaan.

(Oikeuskirjallisuus: Katariina Sorvarin teokset Vastuu tekijänoikeuden loukkauksesta: erityisesti tietoverkkoympäristössä (2005) ja Tekijänoikeuden loukkaus (2007)

 

Yritysviikko, osa 5: Sopimukset

Viikon viimeisessä kirjoituksessa käsittelemme sopimusoikeutta. Varsinkin aloittelevien yrittäjien on syytä olla erityisen huolellisia sopimuksia tehdessään ja allekirjoittaessaan, sillä yrittäjien ja yritysten asema ei ole lain puolesta samalla tavalla suojattua kuin esimerkiksi kuluttajilla on kuluttaja-asioissa. Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Ilman kirjallista sopimusta on jälkikäteen usein hankala osoittaa, onko sopimusta edes syntynyt tai minkä sisältöinen sopimus on ollut.

Sopimusten osana käytetään melko usein osapuolten laatimia vakioehtoja. Tilanteesta riippuen sopimusteksti laaditaan yhdessä tai toinen osapuolista laatii sen yksin tai ainakin suurimman osan siitä. Epäselviä sopimusehtoja tulkitaan lähtökohtaisesti niiden laatijan vahingoksi. Erityisesti yleisiä vakiosopimusehtoja käytettäessä kannattaa pitää huolta siitä, että ehdot ovat selkeät ja ne tulevat sopimuskumppanin tietoon ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sopimusten tekeminen on keskeinen osa yritystoimintaa eikä ongelmilta voida aina välttyä. Jos sopimuskumppani on toiminut vastoin sovittua, toisen sopimuskumppanin tulee reklamoida sopimusrikkeestä tai esimerkiksi toimituksessa ilmenneestä virheestä asianmukaisesti kohtuullisessa ajassa. Reklamaation kanssa ei kannata aikailla, sillä reklamaation laiminlyönnin takia osapuoli saattaa menettää oikeuden vedota rikkomukseen tai virheeseen myöhemmin.

Onko sinulle tullut ongelmia sopimusten kanssa? Ota yhteyttä, me autamme.

Yritysviikko, osa 4: Yrityksen nimen valinta

Yrityksen nimen valinta voi olla pitkä prosessi tai nimen valinta voi onnistua luontevasti esimerkiksi yrittäjän omasta nimestä. Nimen valinnassa on syytä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

  • Kuinka nimi sopii suomen kieleen ja kuinka nimi taipuu suomen kielessä? Kannattaa myös miettiä, onko nimen ääntäminen ulkomaalaisille ongelmallista, varsinkin jos yrityksen on tarkoitus toimia kansainvälisillä markkinoilla.
  • Onko nimeä vastaava domain vapaana? Asiakkaiden saattaa olla hankala muistaa yrityksen internetsivujen osoitetta, jos osoite poikkeaa yrityksen nimestä.
  • Jääkö nimi helposti mieleen?
  • Onko nimi sekoitettavissa jonkun toisen yrityksen nimeen? Erityisesti ulkomaille tähtäävien on tärkeä selvittää, ettei valittava nimi ole ulkomailla ennestään jonkun toisen yrityksen käytössä tai sille rekisteröitävissä.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) internetsivuilla oleviin nimiohjeisiin on hyvä perehtyä huolellisesti, ettei nimen rekisteröinnissä tule yllätyksiä. PRH:n mukaan valittua nimeä ei kannata painattaa kyltteihin tai muihin materiaaleihin ennen kuin nimi on rekisteröity kaupparekisteriin.

Tarvitsetko apua nimen rekisteröinnissä tai nimen suojaamisessa? Ota meihin yhteyttä.

Huomenna käsittelemme yritystoimintaa sopimusjuridiikan näkökulmasta.

Yritysviikko, osa 3: Perustamisilmoitukset

Yritystoiminnan aloittaminen ja yrityksen syntyminen edellyttää useimmissa tapauksissa ilmoitusta kaupparekisteriin. Muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta ja vuoden 2016 alusta alkaen myös avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät rekisteröinnillä.

Yrityksen perustamisesta ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin tai säätiörekisteriin sekä Verohallinnon rekistereihin. Ilmoitukset voi tehdä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kautta, joka on PRH:n ja Verohallinnon yhteinen järjestelmä. YTJ:ssä voi ilmoittaa tarvittavat tiedot molemmille viranomaisille samalla ilmoituksella.

Osakeyhtiön voi perustaa YTJ-järjestelmässä sähköisesti. Muut yhtiömuodot on perustettava paperisella lomakkeella. Monenlaisten muutosten ilmoittaminen kuitenkin onnistuu YTJ:n kautta sähköisesti yhtiömuodosta riippumatta. Perustamis- ja muutosilmoitusten hinnastot ovat nähtävillä PRH:n internet-sivuilla, joilta saa myös lisätietoa yrityksen perustamisesta.

Huomisen kirjoituksen aiheena on yrityksen nimen valinta. Voiko yrityksen nimen valita vapaasti?

Tarvitsetko neuvoja yrityksen perustamiseen? Ota meihin yhteyttä.

Yritysviikko, osa 2: Yritysmuodot

Yritystä perustettaessa sopivan yritysmuodon valinta on tärkeää. Yksinyrittäjälle yksinkertaisin vaihtoehto usein on toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Tällöin yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa yritystoiminnan velvoitteista, mutta esimerkiksi päätöksenteko on yksinkertaisempaa ja yhdenkertainen kirjanpito on riittävää.

Yritystoimintaa ei voi harjoittaa yksityisenä elinkeinoharjoittajana, jos yritystoiminnan tarkoituksena on toimia yhdessä yhden tai useamman henkilön kanssa. Usean henkilön yhtiö voi olla esimerkiksi avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia yhtiömiehiä ja siten yhteisvastuussa yhtiön velvoitteista. Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies.

Osakeyhtiö on itsenäinen ja omistajista erillinen oikeushenkilö, jossa osakkeenomistajien vastuu rajoittuu ainoastaan sijoittamansa pääoman määrään. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2.500 euroa. Osakeyhtiön voi perustaa myös yksin.

Yritystoiminta voidaan lisäksi järjestää muun muassa osuuskunnan kautta tai yrittäjyyteen rinnastuvana kevytyrittäjyytenä, jossa töiden laskutus tapahtuu esimerkiksi laskutusosuuskunnan kautta.

Yritysmuotoa voi myöhemmin muuttaa, kunhan yritysmuodolle asetetut kriteerit täyttyvät.

Tarvitsetko apua yrityksen perustamisessa? Ota meihin yhteyttä.