Tiia Pätsi

Rekisteröity parisuhde

Uuden avioliittolain tultua voimaan 1.3.2017 uusien parisuhteiden rekisteröinti ei enää ole mahdollista, mutta laki parisuhteen rekisteröinnistä jäi osittain voimaan säilyttäen rekisteröidyn parisuhteen samaa sukupuolta olevia henkilöitä koskevana oikeudellisena instituutiona.

Rekisteröidyllä parisuhteella on pääosin samat oikeusvaikutukset kuin avioliitolla, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ei ole samanlaista oikeutta toistensa sukunimeen eivätkä he saa adoptoida perheensä ulkopuolelta.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä on avio-oikeus toisen omaisuuteen, jollei avioehtosopimuksella ole sovittu toisin. Osapuolten omaisuus jaetaan siis eron sattuessa samojen sääntöjen mukaan kuin avioerossa. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on myös elatusvelvollisuus parisuhteen toista osapuolta kohtaan ja toisaalta myös oikeus saada elatusta häneltä.

Jos rekisteröity parisuhde halutaan purkaa, sovelletaan siihen samoja säännöksiä kuin avioliiton purkamiseen. Näin ollen parisuhde purkautuu siis joko toisen osapuolen kuollessa tai tuomioistuimen päätöksellä. Erotilanteessa pätee sama kuuden kuukauden harkinta-aika kuin avioliitossakin, elleivät parisuhteen osapuolet ole asuneet erillään kahta vuotta, jolloin tuomioistuin voi vahvistaa eron välittömästi ilman harkinta-aikaa.

Rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuoltua parisuhteen osapuoli perii hänet samojen sääntöjen mukaan kuin aviopuoliso ja hänelle syntyy oikeus perhe-eläkkeeseen. Myös perintöverotuksessa häneen sovelletaan samoja säännöksiä kuin aviopuolisoon.

Rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa avioliitoksi yhteisellä ilmoituksella maistraattiin. Kuitenkin vain Suomessa rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi, sillä rekisteröity parisuhde ei ole maailmanlaajuisesti yhtenäinen käsite.

Uuden avioliittolain keskeiset muutokset

Uusi sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan 1.3.2017. Kyseessä oleva laki on ensimmäinen kansalaisaloitteesta lähtenyt laki, joka on mennyt läpi eduskunnassa.

Parisuhteen rekisteröinti ei ole uuden lain myötä enää mahdollista, mutta laki rekisteröidystä parisuhteesta jää osittain voimaan säilyttäen rekisteröidyn parisuhteen oikeudellisena instituutiona. Rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa avioliitoksi ilmoittamalla siitä yhteisesti maistraattiin.

Uusi avioliittolaki sallii nyt samaa sukupuolta olevien avioitua keskenään ja saada avioliiton nojalla oikeuden toistensa sukunimeen sekä oikeuden adoptioon myös perheen ulkopuolelta. Aiemmin rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet saivat adoptoida vain perheen sisältä ja sukunimen muutosta tuli hakea maksulliselta nimilautakunnalta.

Avioliittolain muuttaminen tasa-arvoiseksi edellytti muutoksia myös muihin lakeihin: muun muassa sosiaaliturvaetuuksia koskevia lakeja muutettiin. Esimerkiksi lapsen äidin naispuolisella puolisolla on nyt oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoilla perusteilla kuin äidin miespuolisella puolisolla.

 

Teemaviikko 2/17: Vuokrasopimuksen purkaminen

Vuokrasopimuksen purkamisesta on annettava toiselle osapuolelle kirjallinen ilmoitus, jossa mainitaan sopimuksen purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisaika. Purkamisilmoituksesta käy myös käräjäoikeuteen toimitettu haaste, jossa vuokranantaja vaatii sopimuksen purkamista ja vuokralaisen häätöä.

Vuokrasopimuksen purkuperusteet on lueteltu asuinhuoneiston vuokrausta säätelevässä laissa. Vuokranantaja voi esimerkiksi purkaa vuokrasopimuksen päättymään välittömästi, jos vuokralainen jättää toistuvasti vuokran maksamatta tai siirtää vuokraoikeuden kolmannelle osapuolelle laittomasti. Jos vuokralainen käyttää huoneistoa muuhun tarkoitukseen kuin on sovittu, viettää siellä häiritsevää elämää, hoitaa huoneistoa huonosti tai rikkoo siellä terveys- ja järjestysmääräyksiä, on vuokranantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus, mutta ennen sopimuksen purkamista tulee hänen antaa vuokralaiselle kirjallinen varoitus. Varoitus on aina annettava vuokralaiselle todisteellisesti tiedoksi.

Vuokralainen voi purkaa vuokrasopimuksen muun muassa silloin, kun huoneistossa asumisesta aiheutuu hänen terveydelleen vaaraa tai jos vuokralainen menettää vuokrahuoneiston hallinnan vuokranantajasta johtuvasta syystä. Vuokralainen saa purkaa sopimuksen myös silloin, kun vuokranantaja jättää jonkin olennaisen puutteen asunnossa korjaamatta vuokralaisen ilmoituksesta huolimatta tai kun vuokranantaja ryhtyy asunnossa merkittäviin muutostöihin.

Teemaviikko 2/17: Vuokrasopimuksen irtisanominen

Vuokrasopimus voidaan päättää joko irtisanomalla tai purkamalla. Päättämisestä tulee antaa toiselle osapuolelle kirjallinen ilmoitus todisteellisesti eli siten, että sen vastaanottaminen voidaan varmistaa.

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy aina vasta sen kirjalliseen irtisanomiseen. Irtisanomisaika alkaa yleensä sen kuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus vastaanotettiin. Kun vuokralainen irtisanoo toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, on irtisanomisaika yksi kuukausi. Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen on irtisanomisaika alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme kuukautta ja muussa tapauksessa puoli vuotta.

Määräaikainen vuokrasopimus on lähtökohtaisesti voimassa siihen asti, kun on sovittu. Määräaikaista sopimusta ei lähtökohtaisesti voida päättää ennenaikaisesti, elleivät osapuolet ole siitä yksimielisiä. Asuinhuoneiston vuokraamista säätelevässä laissa on lueteltu perusteet, joiden perusteella tuomioistuin voi jommankumman sopimusosapuolen hakemuksesta antaa luvan määräaikaisen vuokrasopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vuokranantaja tarvitsee asunnon omaan käyttöönsä syystä, jota hän ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä tai kun vuokralaisen tarvitsee muuttaa toiselle paikkakunnalle työnsä tai opintojensa vuoksi.

Teemaviikko 2/17: Vuokrasopimus

Hyvän vuokratavan mukainen vuokrasopimus on tehty kirjallisesti ja se on voimassa joko määräajan tai toistaiseksi. Määräaikainen sopimus päättyy, kun sen voimassaoloaika on kulunut umpeen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy joko sen irtisanomiseen tai purkamiseen. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen päättymisestä voidaan myös sopia. Jos vuokrasopimusta ei ole tehty kirjallisesti, katsotaan sen olevan voimassa toistaiseksi.

Vuokrasopimusta tehtäessä siihen tulee kirjata ainakin sopimuksen osapuolet yhteystietoineen, vuokrakohde, vuokrasuhteen kesto, vuokran ja vuokravakuuden määrä sekä mahdolliset vuokran korotusperusteet. Vuokrasopimuksessa voidaan myös sopia siitä, kumpi osapuoli vastaa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta, mahdollisista vuokralaisen muutostöistä ja siitä, tarvitseeko vuokralaisen ottaa kotivakuutus. Myös loppukatselmuksesta voidaan sopia jo etukäteen vuokrasopimuksessa. Jos vuokrasopimus tehdään määräajaksi, on siitä oltava maininta sopimuksessa. Sopimukseen tulee kirjata alkamis- ja päättymispäivän lisäksi hallintaoikeuden siirtymispäivä.

Kumpikaan osapuoli ei voi yksinään muuttaa vuokrasopimuksen ehtoja edes kirjallisella ilmoituksella. Jos sopimuksen ehtoja halutaan yhteisesti muuttaa sen voimassaoloaikana, on muutokset kirjattava kaikkiin sopimuskappaleisiin.

Teemaviikko 2/17: Vuokralaisen keskeiset velvollisuudet

Vuokralaisen tärkeimpiin velvollisuuksiin kuuluvat hänen vuokraamansa huoneiston huolellinen hoitaminen sekä huolehtiminen siitä, että hän maksaa asunnon vuokran vuokranantajalle ajallaan. Jos vuokralainen jättää toistuvasti vuokrat maksamatta, syntyy vuokranantajalle oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen saattaa olla velvollinen korvaamaan vuokranantajalle maksamattomien vuokrien lisäksi muun muassa huoneiston uudelleenvuokraamisesta aiheutuneet kulut sekä huoneiston vuokran tyhjilläolon ajalta.

Asunnon kunnon valvomiseksi vuokralaisella on velvollisuus päästää vuokranantaja huoneistoon yhdessä sovittuna aikana. Mikäli vuokralainen on tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut asunnolle vahinkoa, on hän velvollinen korvaamaan sen vuokranantajalle. Vuokralainen on vastuussa myös vahingosta, jonka joku muu huoneistossa hänen luvallaan oleskellut on aiheuttanut. Vuokralaisen tulee ilmoittaa vuokranantajalle välittömästi, jos hän havaitsee asunnon vahingoittuneen tai huomaa siellä puutteen, josta vuokranantaja on vastuussa. Vuokralaisen tulee myös muistaa, että tämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.

Vuokralaisella on oikeus tehdä huoneistoon muutostöitä vuokranantajan luvalla. Lupa kannattaa aina pyytää kirjallisesti. Asunnosta pois muuttaessa muutostöitä ei tarvitse palauttaa alkuperäisiksi, jos työ on tehty ammattimaisesti. Jos huoneistossa tehdään normaalia asumista huomattavasti häiritseviä muutostöitä, kuten esimerkiksi putkiremontti, vuokralainen voi olla oikeutettu saamaan alennusta tai vapautuksen vuokranmaksusta remontin ajalta.

Teemaviikko 2/17: Vuokranantajan keskeiset velvollisuudet

Vuokranantajan tärkeimpiin velvollisuuksiin kuuluu vuokrattavan huoneiston kunnosta huolehtiminen sekä vuokrasuhteen alkaessa että sen aikana. Vuokranantajan tulee myös huolehtia siitä, että huoneisto on vuokralaisen saatavana sinä päivänä, kun vuokrasopimuksessa on sovittu.

Ennen vuokrasopimuksen solmimista vuokranantajan ja vuokralaisen olisi hyvä suorittaa asunnossa lyhyt kuntokatselmus ja dokumentoida sen tulokset molempien osapuolien oikeusturvan takaamiseksi, mikäli huoneiston kunnossa myöhemmin ilmenee jotain huomautettavaa. Jos vuokranantajan tarvitsee suorittaa asunnossa korjaus- tai muutostöitä, tulee hänen ilmoittaa siitä vuokralaiselle 14 päivää ennen toimenpidettä. Jos kyseessä on jokin selkeää asumishaittaa aiheuttava remontti, esimerkiksi putki- tai ikkunaremontti, tulee vuokralaiselle ilmoittaa tästä vähintään kuusi kuukautta aiemmin. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus suorittaa asunnossa välittömästi sellaisia hoitotoimenpiteitä tai korjauksia, joita ei vahinkoa aiheuttamatta voi siirtää.

Jotta vuokranantajalla säilyisi mahdollisuus asunnon kunnon ja hoidon valvomiseen, on hänellä oikeus päästä huoneistoon vuokralaisen kanssa sovittuna aikana. Vuokralaisen kanssa tulee myös sopia asunnon näytöistä, jos huoneisto on tarkoitus myydä tai vuokrata uudelleen.

 

Toimiston uusi henkilö esittelyssä

Olen Tiia Pätsi, 28-vuotias oikeustradenomi. Olen kotoisin Ranualta, mutta olen kolmevuotiaasta asti vaikuttanut Turun seudulla.

Olen kirjoittanut ylioppilaaksi Nousiaisten lukiosta ja oikeustradenomiksi valmistuin joulukuussa 2013 Turun Ammattikorkeakoulusta. Aikaisempi työkokemukseni on kaupan alalta, mutta opintoihini liittyvän työharjoittelujakson suoritin Varsinais-Suomen (nyk. Lounais-Suomen) pääpoliisiasemalla Turussa lupapalveluyksikössä.

Minua kiinnostavat oikeudenalat ovat perhe- ja perintöoikeus sekä kuluttajan oikeudet; ylipäätään asiat, jotka todennäköisesti koskevat meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa. Lisäksi seuraan yleistä keskustelua tekijänoikeuksia koskevista riidoista, sillä aihe on tuntunut puhuttavan ja ihmetyttävän jo pitkään.

Vapaa-ajallani tykkään käydä kuntosalilla sekä ryhmäliikuntatunneilla, kuten esimerkiksi BodyAttackissä. Rentoudun mielelläni palapelien ja tv-sarjojen parissa, mutta ehdotonta lempipuuhaani on perheemme yhteisen koiran kanssa ulkoilu.