Avioerohakemus ja avioeron hakeminen

Avioeroa voidaan hakea kumman tahansa puolison kotipaikan käräjäoikeudesta. Puolisot voivat tehdä hakemuksen yhdessä tai sen voi tehdä toinen puoliso yksin.

Avioero voidaan tuomita vasta kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Avioero voidaan tuomita kuitenkin heti, jos puolisot ovat asuneet erillään hakemusta edeltävät kaksi vuotta. Toinen puoliso ei voi estää avioeron hakemista tai tuomitsemista.

Harkinta-aikaa edellyttävä avioero on kaksivaiheinen. Harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun puolisot ovat jättäneet yhdessä erohakemuksen tai kun puolison yksin jättämä hakemus on annettu toiselle puolisolle tiedoksi. Kun harkinta-aika on kulunut, puolisoiden on vielä haettava avioeroon tuomitsemista toisella hakemuksella. Tämä hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta.

Avioliittojen ja erojen määrä kasvoi vuonna 2015

Uusien avioliittojen määrä kääntyi lievään nousuun edelliseen vuoteen verratuna, kun avioliittoon vihittiin 246 paria aiempaa vuotta enemmän. Ensimmäistä kertaa naimisiin menneitä oli aiempaa vähemmän. Uudelleen naimisiin menneiden määrä sen sijaan ylitti edellisen vuoden parien määrän.

Myös avioerojen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Erojen määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla monta vuotta. Ensimmäisestä liitosta eroavien naisten keski-ikä oli 40,4 vuotta ja miesten 42,8 vuotta. Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon 39 prosentilla aviopareista. Eroon päättyneen 1. avioliiton kesto oli keskimäärin 10 vuotta.

Rekisteröityjen parisuhteiden määrä laski ja erojen määrä kasvoi edellisvuodesta. 133 eronneesta parista valtaosa (93 kpl) oli naispareja.

Kts. lisätietoja tilastokeskuksen sivuilta: http://www.stat.fi/

Teemaviikko 10/16, osa 5: Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen valtuuttaa toisen hoitamaan asioitaan, mikäli henkilö itse ei siihen jostakin syystä enää kykenisi. Kyvyttömyys hoitaa omia asioitaan voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Valtuutus tehdään kirjallisesti ja kahden henkilön on todistettava se allekirjoituksin. Lisäksi valtuutetun henkilön tulee suostua tehtävän hoitamiseen. Valtuutuksen laajuus määritellään valtuutusasiakirjassa.

Edunvalvontavaltuutus on vahvistettava maistraatissa. Vahvistamista voi pyytää sitten, kun valtuuttaja on itse tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtuutus tulee voimaan vahvistamisen jälkeen. Valtuutuksen mahdollinen peruutus on myös vahvistettava maistraatissa.

Teemaviikko 10/16, osa 4: Kuka tai mikä on edunvalvoja?

Edunvalvoja yleensä huolehtii päämiehensa omaisuudesta ja muista taloudellisista asioista. Edunvalvonta voi koskea myös tarkasti määriteltyä, yksittäistä toimenpidettä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myynti.

Edunvalvoja toimii päämiehensä apuna ja hyvässä yhteistyössä hänen kanssaan sikäli, kun se on mahdollista. Tärkeistä toimenpiteistä on lähtökohtasesti keskusteltava ja kuultava päämiestä ennen toimiin ryhtymistä. Omaisuutta hoitavan edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehensä tilikauden tapahtumista.

Edunvalvojana voi toimia tehtävään sopiva henkilö, joka on antanut suostumuksensa tehtävään. Esimerkiksi vajaavaltainen henkilö ei voi toimia edunvalvojana. Henkilö voi valtuuttaa toisen toimimaan edunvalvojanaan tekemällä edunvalvontavaltuutuksen, tästä lisää huomenna.

Teemaviikko 10/16, osa 3: Hoitotahto ja hoitotestamentti

Hoitotahdolla ja hoitotestamentilla tarkoitetaan henkilön hoidostaan antamaa etukäteisilmoitusta sen varalta, että hän ei itse kykenisi tahtoaan enää ilmaisemaan. Tällaisia tilanteita voi aiheutua esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena. Lähtökohtana on, että hoito tulee järjestää yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Hoitotahdon laatimisen tarkoituksena on noudattaa periaatetta, jonka mukaan potilaan hoidossa kunnioitetaan potilaan omia päätöksiä. Hoitotahdossa ilmoitetaan tavallisesti eri tilanteet, joiden varalta henkilö antaa suostumuksensa luopua esimerkiksi elvytyksestä tai elämää pitkittävistä hoidoista. Hoitotahto on syytä laatia kirjallisesti niin, että sen allekirjoittavat tahdon ilmoittajan lisäksi kaksi todistajaa.

Teemaviikko 10/16, osa 2: Hallinta- ja omistusoikeuden testamenttaaminen

Hallintaoikeudella tarkoitetaan omaisuuden käyttöoikeutta: siis oikeutta käyttää ja hyödyntää omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija saa esimerkiksi omaisuuden mahdollisen tuoton itselleen, vaikka ei omistaisikaan omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija vastaavasti joutuu maksamaan omaisuuteen liittyvät suorat kustannukset, kuten esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvan kiinteistöveron.

Omistusoikeus taas viittaa siihen, kuka omistaa tietyn omaisuuden. Omistaja saa lähtökohtaisesti määrätä omaisuudestaan vapaasti.

Hallinta- ja omistusoikeus voidaan luovuttaa erikseen. Jos omistus- ja hallintaoikeus on luovutettu eri henkilöille, omistusoikeuden saaja ei välttämättä voi määrätä saamastaan omaisuudesta vapaasti. Hallintaoikeuden haltijan käyttöoikeus saattaa siten rajoittaa omistusoikeuden haltijan määräämisvaltaa kyseisestä omaisuudesta.

Testamentilla on mahdollista luovuttaa omaisuuden omistus- ja hallintaoikeus eri henkilöille. Omaisuuteen kohdistuva hallintaoikeus keventää perintönä saatavan omaisuuden verotusta: omaisuutta rasittavan hallintaoikeuden verotusarvo vähennetään perinnönsaajan perintöverotuksessa. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa määräajaksi tai eliniäksi; saatavan veroedun suuruus riippuu hallintaoikeuden pituudesta.

Teemaviikko 10/16, osa 1: Testamentti ja keskinäinen testamentti

Henkilö voi testamentilla päättää omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen. Testamentin voi tehdä 18 vuotta täyttänyt tai nuorempikin, joka on tai on ollut aviossa. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin koskien sitä omaisuutta, jota hänellä on oikeus hallita.

Testamentin on täytettävä laissa säädetyt muotovaatimukset. Testamentti tulee lähtökohtaisesti laatia kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se. Testamentin tekijä voi halutessaan peruuttaa tai muuttaa testamenttiaan noudattaen samoja muotovaatimuksia.

Keskinäisessä testamentissa on periaatteessa kyse kahden henkilön testamentin yhdistämisestä. Usein testamentin tekijät luovuttavat eloon jäävälle esimerkiksi kaiken omaisuutensa tai omistusoikeuden vain tiettyyn omaisuuteen, kuten yhdessä omistamaansa kotiin tai loma-asuntoon.

Mikä ero on sillä, luovutetaanko omistus- vai hallintaoikeus? Siitä lisää huomenna.

Tarvitsetko testamentin?

Kiinassa tehty kansallinen adoptio ei ollut Suomessa pätevä (KKO 2016:63)

A oli hakenut 2012 syntyneiden lasten 2013 Kiinassa tehtyjen adoptiopäätösten vahvistamista päteviksi Suomessa tai toissijaisesti näiden päätösten tunnustamista lapsen huoltoa koskevina päätöksinä. A:n aviomies oli ilmoittanut hyväksyvänsä hakemuksen.

Hovioikeus hylkäsi A:n hakemuksen ja A valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, voitiinko Kiinassa tehdyt adoptiopäätökset katsoa suoraan Suomessa päteviksi tai voidaanko ne erikseen vahvistaa Suomessa päteviksi.

Adoptio edellyttää Suomessa adoptiolupaa. Ulkomainen adoptioluvan mukainen adoptio on ilman eri vahvistusta pätevä myös Suomessa. Kun A:lle ei oltu myönnetty adoptiolupaa eikä adoptiota oltu myöskään vahvistettu kansainväliseksi adoptioksi, ei adoptio ollut Suomessa pätevä ilman vahvistusta.

Adoptio on lisäksi pätevä Suomessa ilman eri vahvistusta, jos se on pätevä adoptiovaltiossa ja jos hakija asunut tuossa valtiossa vähintään vuoden välittömästi ennen adoptiota. A:n asuinpaikasta saatu selvitys oli ristiriitainen eikä sen katsottu osoittavan luotettavasti sitä, että A olisi keskeytyksettä asunut vähintään vuoden Kiinassa ennen mainittua adoptiota. Adoption vahvistaminen olisi siten edellyttänyt adoptiolupaa.

Asiassa tutkittiin lisäksi, oliko adoption vahvistamatta jättäminen johtanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) loukkaukseen. EIS:a on tämän osalta tulkittu oikeuskäytännössä niin, että se ei takaa tai luo oikeutta perhe-elämään, ellei sitä ole tosiasiassa ollut olemassa. Merkitystä on erityisesti sillä, onko perheen henkilöillä todellisuudessa läheisiä henkilökohtaisia siteitä.

Asiassa saadun selvityksen osalta oli jäänyt epäselväksi, miten pitkään A on tosiasiassa asunut adoptoitujen tyttöjen kanssa ja kuka tytöistä on huolehtinut. EIS ei myöskään takaa oikeutta valita valtiota, johon perhe asettuu asumaan, jos perheellä on sidoksia useampaan valtioon. Asiassa saadun selvityksen mukaan Kiina on ollut perheelle toinen koti Suomen ohella. Perhe-elämän jatkamista ja perheen asettumista Kiinaan ei voitu pitää perheen kannalta kohtuuttomana eikä EIS:n vastaisena.

Korkein oikeus ei tässä tapauksessa vahvistanut Kiinassa tehtyjä adoptioita Suomessa päteviksi.

Lapsen tapaamisoikeus ja sen täytäntöönpano (KKO 2016:61)

Äidille ja isälle oli syntynyt lapsi vuonna 2005. Lapsen vanhemmat muuttivat erilleen 2009, jonka jälkeen lapsi jäi äidilleen asumaan. Lapsi oli tavannut isäänsä viimeksi vuonna 2011, jolloin valvoja oli keskeyttänyt tapaamisen. Isä oli hakenut tapaamisoikeutta vahvistettavaksi oikeusteitse.

Hovioikeus oli vuonna 2013 vahvistanut lapsen oikeuden tavata isäänsä. Tapaamisoikeus jäi kuitenkin toteutumatta. Isä esitti käräjäoikeuteen vaatimuksen velvoittaa äiti noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä sakon uhalla. Asia päätyi lopulta korkeimman oikeuden harkittavaksi.

Äiti katsoi, ettei annettua päätöstä voitu panna sellaisena täytäntöön olosuhteiden muututtua. Tapaamiset tulisi aloittaa valvottuina. Isän mukaan olosuhteet eivät olleet muuttuneet, mutta hän saattoi hyväksyä valvotut tapaamiset. Sovittelijan kertomuksen mukaan lapsi halusi tavata isäänsä julkisessa paikassa.

Korkeimman oikeuden mukaan tapaamispäätöksen täytäntöönpanossa on harkittava sitä, ovatko olosuhteet muuttuneet päätöksen tekemisen jälkeen. Jos olosuhteissa on vähäistä suurempia muutoksia, voidaan harkinnanvaraisesti joko täsmentää tai muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja. Jos lapsen edun mukaista tulosta ei voida saavuttaa tälläisilla muutoksilla, voidaan täytäntöönpanohakemus tarvittaessa hylätä. Tapaamisoikeuden ehtoihin voidaan väliaikaisesti tehdä vähäistä suurempiakin muutoksia.

Aiemmin vahvistetussa tapaamispäätöksessä tapaamiset oli järjestetty portaittain laajenevaksi. Tarkoituksena oli, että lapsen ja isän suhde kehittyy vähitellen. Lapsen mielipide ja asiassa saadut selvitykset huomioiden KKO:n mukaan oli perusteltua, että päätöksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti. Tapaamiset tuli aloittaa valvottuina. Lisäksi tapaamisoikeutta laajennetaan portaittain perustuen toteutuneisiin tapaamiskertoihin eikä kalenteriaikaan, toisin kuin aiemmassa päätöksessä oli tehty. KKO katsoi lisäksi uhkasakon asettamisen perustelluksi, kun lapsen äiti oli alusta alkaen laiminlyönyt aiemman päätöksen noudattamisen.

Maisematyölupa

Maisemaa muuttavat toimenpiteet edellyttävät yleensä viranomaisen myöntämää lupaa. Maisematyölupaa tulee hakea ennen tällaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä. Maisemaa muuttavia toimia ovat muun muassa kaivaminen, louhiminen ja puiden kaato.

Lupaa on haettava kirjallisesti. Hakemukseen liitetään tarvittavat liitteet. Asemakaava-alueella lupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Lupa yleensä tarvitaan, jos toimenpide tapahtuu asemakaava-alueella tai alueella, jossa on rakennuskielto voimassa kaavan laatimiseksi. Lupaa ei tarvita kaikkiin vähäisiin toimiin eikä esimerkiksi aiemmin myönnetyn rakennusluvan mukaisiin töihin. Apua lupatarpeen arviointiin voi tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta.