ajankohtaista

Lapsiviikko osa 2: Huoltajuus

Lapsen molemmat vanhemmat ovat yleensä lapsen huoltajina, jos vanhemmat asuvat yhdessä. Vanhemmat voivat myös sopia yksin- tai yhteishuoltajuudesta vanhempien asuessa erillään.

Lapsen huoltajina toimivat lain mukaan lapsen vanhemmat, jos he ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, hän toimii yksin huoltajana. Lapsen vanhempien erotessa lapsen huoltajuudesta voidaan sopia ja huoltajuus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen päätöksellä.

Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asioista. Mikäli lapsella on vain yksi huoltaja, toisella vanhemmista ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi vain huoltajalla on oikeus saada lapsen tietoja viranomaisilta. Vaikka vanhempi ei olisi lapsen huoltaja, hän on silti velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Elatuksesta lisää huomenna.

Lapsiviikko osa 1: Lapsen isä ja isyys

Isyysolettaman mukaan lapsen isäksi katsotaan lapsen äidin aviopuoliso. Muissa tapauksissa isyys on erikseen vahvistettava.

Selvissä tapauksissa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolassa. Jos isyydestä on epäselvyyttä, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Isyys voidaan nykyään selvittää verikokeen sijaan suusta otettavalla solunäytteellä. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan luona.

Lapsella on oikeus tietää molemmat vanhempansa. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lain mukaan lapsen äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä. Isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää vain 15 vuotta täyttäneen lapsen vaatimuksesta tai lastenvalvojan päätöksellä tietyissä erityistilanteissa.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisen sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapsi saa muun muassa oikeuden elatukseen sekä perintöoikeuden isänsä jälkeen. Isälle isyys taas antaa mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen. Huoltajuudesta lisää huomenna.

Velallisen ulosottoon tekemä tiedustelu ei katkaissut velan vanhentumista (KKO 2016:50)

Ratkaisussa KKO 2016:50 oli kyse velan vanhentumisesta ja vanhentumisen katkaisemisesta. Velallinen oli aiemmilla tuomioistuimien ratkaisulla velvoitettu suorittamaan velkoja yhteensä 550.000 euroa. Velat oli siirretty toiselle velkojalle vuonna 2003. Velan vanhentuminen olisi tullut katkaista viimeistään 1.1.2007.

Velkoja oli 19.10.2005 hakenut ulosottoa, joka oli päättynyt varattomuusesteeseen 18.11.2005. Velalliselle ei ulosoton yhteydessä oltu lähetetty ulosottolain mukaisia ilmoituksia. Velallinen asui tuolloin ulkomailla eikä hänen osoitteensa ollut velkojan eikä ulosottoviranomaisen tiedossa. Koska ilmoituksia ei oltu lähetetty, ulosotton vireilletulo ei tuolloin voimassa olleen lain mukaan ollut katkaissut velan vanhentumista. Asia oli ollut myös vuosina 2009 ja 2010 vireillä ulosotossa, joista velalliselle oli lähetetty ilmoitukset.

Asiassa nousi esille lisäksi kysymys, oliko vanhentuminen katkennut velallisen asiamiehen tiedusteltua velkoja ulosottoviranomaiselta. Ulosottoviranomainen antoi tiedot asiamiehelle 28.6.2006 päivätyllä kirjeellä. Korkeimman oikeuden harkinta koski sitä, oliko tapahtumissa kyse laissa säädetystä ”muusta velan tunnustamisesta”. Asiamies oli tiedustellut ulosottoviranomaiselta, mistä veloista viranomainen oli toimittanut tiedot luottotietoyhtiölle. Kyse oli ollut luottotietojen perusteiden selvittämistä. Lain mukaan velan vanhentumisen katkaisevan velan tunnustamisen edellytyksenä on, että toimi on kohdistettu velkojaan, mistä tästä tapauksessa ei ollut kyse. Näillä perustein vanhentumista ei oltu katkaistu ennen 1.1.2007. Kun vanhentumista ei oltu katkaistu ajoissa, oli velkojan saatava vanhentunut.

1.6.2016 voimaan tulleella lakimuutoksella vastaavia vanhentumisen katkaisemisen ongelmia on pyritty korjaamaan. Voimassa olevan lain mukaan velan vanhentuminen ei katkea, jos lain edellyttämä ilmoitus jätetään toimittamatta. Ulosotosta tulee lähtökohtaisesti toimittaa ilmoitus velalliselle, jotta ulosotto katkaisisi velan vanhentumisen. Aina laki ei kuitenkaan edellytä ulosottoilmoituksen tekemistä; ilmoitus voidaan jättää toimittamatta, jos esimerkiksi velallisen olinpaikka ei ole selvillä.

Kahden haastehakemuksen vireillepano samaa velallista vastaan oli perusteltua (KKO 2016:55)

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:55 oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta velkasaatavia koskevissa asioissa. Samaa velallista vastaan oli samana päivänä pantu vireille kaksi haastehakemusta. Hakemukset koskivat kahden eri velkojan saatavia. Molemmissa asioissa velkojia oli edustanut sama perintäyhtiö.

Perintäyhtiö oli vaatinut muun muassa, että velallinen velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut kummassakin asiassa. Velallinen ei ollut vastannut kumpaankaan kanteeseen. Käräjäoikeus oli yhdistänyt asioiden käsittelyn ja asiat oli ratkaistu yksipuolisella tuomiolla pääosin kantajien eduksi. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kantajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta toisen asian osalta, koska toinen kanne oli oikeuden mielestä ollut tarpeeton. Käräjäoikeuden mukaan vaatimukset olisi voitu esittää yhdessä haastehakemuksessa.

Perintäyhtiö valitti ratkaisusta hovioikeuteen, joka ratkaisi asian käräjäoikeuden tavoin oikeudenkäyntikulujen osalta osittain vastaajan eduksi.

Perintäyhtiö valitti edelleen korkeimpaan oikeuteen (KKO). Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, oliko käräjäoikeus voinut viran puolesta yhdistää asioiden käsittelyn ja siihen perustuen hylätä vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

KKO:n mukaan käräjäoikeudella oli ollut mahdollisuus määrätä kanteet käsiteltäväksi samassa menettelyssä. Asioiden yhdistäminen oli johtanut siihen, että kantajalta ei oltu peritty kuin yksi oikeudenkäyntimaksu. Tämän osalta vaatimus kulujen korvaamisesta oli perusteeton.

Perintäyhtiö oli lisäksi vaatinut asian hoitamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista. Vaatimus oli kuluvaatimusta koskevan asetuksen mukainen. Perintäyhtiö oli myös perustellut erillisiä kanteita sillä, että ne olivat perustuneet eri velkojien toimeksiantoihin eikä yhteisen kanteen käyttämisestä oltu sovittu. Kantajalla ei ole velvollisuutta panna eri perusteesta johtuvia kanteita vireille yhdellä haastehakemuksella. KKO:n mukaan asioiden vireillepano yhdellä hakemuksella kahden sijasta ei olisi myöskään vaikuttanut perintäyhtiölle aiheutuneen työn ja kulujen määrään. Yhtiöllä oli siten ollut asiallinen peruste panna asiat vireille kahdella erillisellä hakemuksella.

KKO muutti alempien oikeuksien tuomioita ja vastaaja velvoitettiin korvaamaan myös toisen velkomusasian hoitamisesta kantajalle aiheutuneet kulut.

Yritysviikko, osa 5: Sopimukset

Viikon viimeisessä kirjoituksessa käsittelemme sopimusoikeutta. Varsinkin aloittelevien yrittäjien on syytä olla erityisen huolellisia sopimuksia tehdessään ja allekirjoittaessaan, sillä yrittäjien ja yritysten asema ei ole lain puolesta samalla tavalla suojattua kuin esimerkiksi kuluttajilla on kuluttaja-asioissa. Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Ilman kirjallista sopimusta on jälkikäteen usein hankala osoittaa, onko sopimusta edes syntynyt tai minkä sisältöinen sopimus on ollut.

Sopimusten osana käytetään melko usein osapuolten laatimia vakioehtoja. Tilanteesta riippuen sopimusteksti laaditaan yhdessä tai toinen osapuolista laatii sen yksin tai ainakin suurimman osan siitä. Epäselviä sopimusehtoja tulkitaan lähtökohtaisesti niiden laatijan vahingoksi. Erityisesti yleisiä vakiosopimusehtoja käytettäessä kannattaa pitää huolta siitä, että ehdot ovat selkeät ja ne tulevat sopimuskumppanin tietoon ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sopimusten tekeminen on keskeinen osa yritystoimintaa eikä ongelmilta voida aina välttyä. Jos sopimuskumppani on toiminut vastoin sovittua, toisen sopimuskumppanin tulee reklamoida sopimusrikkeestä tai esimerkiksi toimituksessa ilmenneestä virheestä asianmukaisesti kohtuullisessa ajassa. Reklamaation kanssa ei kannata aikailla, sillä reklamaation laiminlyönnin takia osapuoli saattaa menettää oikeuden vedota rikkomukseen tai virheeseen myöhemmin.

Onko sinulle tullut ongelmia sopimusten kanssa? Ota yhteyttä, me autamme.

Yritysviikko, osa 4: Yrityksen nimen valinta

Yrityksen nimen valinta voi olla pitkä prosessi tai nimen valinta voi onnistua luontevasti esimerkiksi yrittäjän omasta nimestä. Nimen valinnassa on syytä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

  • Kuinka nimi sopii suomen kieleen ja kuinka nimi taipuu suomen kielessä? Kannattaa myös miettiä, onko nimen ääntäminen ulkomaalaisille ongelmallista, varsinkin jos yrityksen on tarkoitus toimia kansainvälisillä markkinoilla.
  • Onko nimeä vastaava domain vapaana? Asiakkaiden saattaa olla hankala muistaa yrityksen internetsivujen osoitetta, jos osoite poikkeaa yrityksen nimestä.
  • Jääkö nimi helposti mieleen?
  • Onko nimi sekoitettavissa jonkun toisen yrityksen nimeen? Erityisesti ulkomaille tähtäävien on tärkeä selvittää, ettei valittava nimi ole ulkomailla ennestään jonkun toisen yrityksen käytössä tai sille rekisteröitävissä.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) internetsivuilla oleviin nimiohjeisiin on hyvä perehtyä huolellisesti, ettei nimen rekisteröinnissä tule yllätyksiä. PRH:n mukaan valittua nimeä ei kannata painattaa kyltteihin tai muihin materiaaleihin ennen kuin nimi on rekisteröity kaupparekisteriin.

Tarvitsetko apua nimen rekisteröinnissä tai nimen suojaamisessa? Ota meihin yhteyttä.

Huomenna käsittelemme yritystoimintaa sopimusjuridiikan näkökulmasta.

Yritysviikko, osa 3: Perustamisilmoitukset

Yritystoiminnan aloittaminen ja yrityksen syntyminen edellyttää useimmissa tapauksissa ilmoitusta kaupparekisteriin. Muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta ja vuoden 2016 alusta alkaen myös avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät rekisteröinnillä.

Yrityksen perustamisesta ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin tai säätiörekisteriin sekä Verohallinnon rekistereihin. Ilmoitukset voi tehdä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kautta, joka on PRH:n ja Verohallinnon yhteinen järjestelmä. YTJ:ssä voi ilmoittaa tarvittavat tiedot molemmille viranomaisille samalla ilmoituksella.

Osakeyhtiön voi perustaa YTJ-järjestelmässä sähköisesti. Muut yhtiömuodot on perustettava paperisella lomakkeella. Monenlaisten muutosten ilmoittaminen kuitenkin onnistuu YTJ:n kautta sähköisesti yhtiömuodosta riippumatta. Perustamis- ja muutosilmoitusten hinnastot ovat nähtävillä PRH:n internet-sivuilla, joilta saa myös lisätietoa yrityksen perustamisesta.

Huomisen kirjoituksen aiheena on yrityksen nimen valinta. Voiko yrityksen nimen valita vapaasti?

Tarvitsetko neuvoja yrityksen perustamiseen? Ota meihin yhteyttä.

Yritysviikko, osa 2: Yritysmuodot

Yritystä perustettaessa sopivan yritysmuodon valinta on tärkeää. Yksinyrittäjälle yksinkertaisin vaihtoehto usein on toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Tällöin yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa yritystoiminnan velvoitteista, mutta esimerkiksi päätöksenteko on yksinkertaisempaa ja yhdenkertainen kirjanpito on riittävää.

Yritystoimintaa ei voi harjoittaa yksityisenä elinkeinoharjoittajana, jos yritystoiminnan tarkoituksena on toimia yhdessä yhden tai useamman henkilön kanssa. Usean henkilön yhtiö voi olla esimerkiksi avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat vastuunalaisia yhtiömiehiä ja siten yhteisvastuussa yhtiön velvoitteista. Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies.

Osakeyhtiö on itsenäinen ja omistajista erillinen oikeushenkilö, jossa osakkeenomistajien vastuu rajoittuu ainoastaan sijoittamansa pääoman määrään. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2.500 euroa. Osakeyhtiön voi perustaa myös yksin.

Yritystoiminta voidaan lisäksi järjestää muun muassa osuuskunnan kautta tai yrittäjyyteen rinnastuvana kevytyrittäjyytenä, jossa töiden laskutus tapahtuu esimerkiksi laskutusosuuskunnan kautta.

Yritysmuotoa voi myöhemmin muuttaa, kunhan yritysmuodolle asetetut kriteerit täyttyvät.

Tarvitsetko apua yrityksen perustamisessa? Ota meihin yhteyttä.

Yritysviikko, osa 1: Yrityksen perustaminen

Syyskuussa vietetään yrittäjän päivää ja siihen liittyy tämän kertainen yritysteemaviikkomme.

Yritystä perustettaessa on paljon huomioitavia ja muistettavia seikkoja. Yrittäjän tulee kaiken kiireen keskellä huolehtia yrityksen asioiden lisäksi henkilökohtaisista asioistaan. Yrittäjän on huomioitava erityisesti sellaiset seikat, jotka voivat vaikuttaa myös yrityksen talouteen. Muun muassa osakeyhtiön osakkeet ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta, jolloin yrityksen osakkeet on hyvä suojata avioehdolla avioeron varalta.

Yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan ja varautumaan yllättäviin tilanteisiin, kuten pitkiin sairastumisiin. Kuka huolehtii yrityksestä, jos yrittäjä itse sairastuu? Yrityksen toiminnan turvaamiseksi yrittäjän on tärkeää tehdä edunvalvontavaltuutus, jotta yrityksen asiat tulevat hoidetuksi myös, mikäli yrittäjä itse on toimintakyvytön.

Tulevan yrittäjän päivän kunniaksi tarjoamme aloitteleville yrittäjille koko syyskuun ajan seuraavia palvelujamme alennetuin hinnoin:

  • Osakeyhtiön osakassopimus 249,00 € (alv 0%, norm. 299,00 €)
  • Avioehto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti yhteishintaan 299,00 € (sis. alv 24%, norm. 349,00 €), osakassopimuksen ostajalle vain 249,00 € (sis. alv 24%).

Yllä olevien palvelujen ostajille lisäksi mukaan aloittavan yrittäjän muistilista.

Yritysviikkomme jatkuu huomenna, aiheena ovat eri yritysmuodot.

ps. myös yritysten lakiasioihin voi kysyä neuvoja chattimme kautta.

Toimenpiteet reklamaation johdosta

Kun ostaja on ilmoittanut tavaran virheestä myyjälle, ostajan tulee antaa myyjälle mahdollisuus korjata virhe. Mikäli reklamaatio on aiheeton, myyjän kannattaa ilmoittaa siitä ostajalle mahdollisimman pian. Jos tavarassa on virhe, myyjän tulee lähtökohtaisesti korjata virhe on veloituksetta, ellei korjaaminen aiheuta myyjälle kohtuuttomia kustannuksia tai muuta haittaa. Toinen vaihtoehto virheen oikaisuun on toimittaa virheellisen tavaran tilalle uusi tuote. Uusi toimitus voi tulla esimerkiksi kuluttajakaupassa kysymykseen myös silloin, jos virheen korjaaminen kestäisi kohtuuttoman pitkään.

Jos myyjä ei pysty korjaamaan tuotetta tai toimittamaan korvaavaa tuotetta tilalle, ostajalla voi olla oikeus hinnanalennukseen tai kaupan purkuun. Kaupan purku edellyttää yleensä että virhe on ollut olennainen. Myyjä saattaa olla lisäksi velvollinen korvaamaan virheen johdosta ostajalle aiheutuneen vahingon.